Minun mahassani asustaa pikkuinen onni,

se on aivan pieni vielä, mutta kasvaa varsin suureksi.

Minun sydäntäni asuttaa vihdoinkin rauha,

se on täynnä vanhaa viisautta,

kaikenkattava rakkaus.

Eilen alkoi 17. raskausviikko. Niinpä tämä blogi saa nyt jäädä, ainakin toistaiseksi.

Kiitos jos olet lukenut, vaikkakin olen käyttänyt tätä sivua lähinnä omana terapianani. Kohtalotovereille haluan antaa voimia, voisinpa ottaa edes osan tuskasta pois. Lapsettomuus seuraa meitä kaikkialle, mutta toivoa ei saa menettää.